”[Kilpirauhasen] vajaatoimintaan liittyviä erilaisia oireita on paljon. Yksilöllisyydestä johtuen toisella voi olla täysin erilaiset oireet kuin toisella. Esimerkiksi kuulon heikkeneminen, matalampi ääni ja tasapaino-ongelmat voivat liittyä vajaatoimintaan. Ohessa on kuvattu tyypillisimpiä oireita.

Kuva: Clipart

Masennus: Masennuspotilailta pitäisi mitata kilpirauhasarvot. Masennusta voi ilmetä muutenkin, mutta joskus sen syynä on kilpirauhasen vajaatoiminta. Potilas saattaa väsyä, masentua ja ärtyä, koska ei jaksa normaalisti. Jos masennus johtuu kilpirauhassairaudesta, se hoidetaan, mutta psykoterapia tai mielialalääkkeet voivat nopeuttaa avun saantia. Joskus masennus tai muu psyykkinen stressi häiritsevät kilpirauhashormoneja, jotka normalisoituvat itsekseen tilanteen parantuessa. Masennusoireita voi ilmetä myös vain autoimmuunitulehduksissa ilman että kilpirauhasarvot ovat epänormaalit.

Kylmyyden tunne: Vilunväristykset, sisäinen kylmyyden tunne lähinnä rintakehän alueella. Joillakin voi olla kylmät kädet ja jalat, ja yöllä on käytettävä villasukkia. Aivojen lämmönsäätelykin voi olla häiriintynyt, mutta palelu voi johtua myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta aiheutuvasta verenkierron heikentymisestä.

Näköhäiriöt: Useat vajaatoimintapotilaat valittavat, että hämäränäkö heikkenee ja kohteiden havaitseminen läheltä ja kaukaa hidastuu, mikä voi olla häiritsevää esimerkiksi ajaessa.

Suolisto-oireet: Yleensä ummetustaipumus, ilmavaivat. Toisilla on ripulia, joka yleensä yhdistetään kilpirauhasen liikatoimintaan. Ripuli kilpirauhasen vajaatoiminnassa voi johtua ruoansulatuskanavan entsyymien erityksen hidastumisesta suolistossa, mikä häiritsee ruoansulatusta. Sappiteiden toiminta on hidasta ja sappikiviä voi ilmetä. Osalla kilpirauhaspotilaista on myös keliakia ja laktoosiongelmia.

Lihaskipu: Harjoituksen jälkeen lihakset palautuvat tavanomaista myöhemmin. Lihakset voivat tuntua jäykiltä tai jänteet muuttua jäykemmiksi. Fibromyalgian tapaiset kivut ja Akilles-refleksin katoaminen ovat mahdollisia.

Sydänvaivat: Sydänlihas voi toimia hitaammin ja sydänlihaksesta tulee veltto. Tämä saattaa näkyä vain hitaana sykkeenä tai tuntua ”muljahteluina” nukkumaan mennessä. Ajan kanssa voi ilmaantua sydämen vajaatoimintaa ja sydämen ultraäänessä tai rinnan röntgenkuvassa voi nähdä sydämen laajentuneen. EKG:ssa voidaan havaita poikkeamia. Potilas hengästyy helposti.

Verenkiertoelimistön häiriöt: Verisuonet supistuvat ääreisalueilla kuten käsissä, jaloissa ja nenässä, mikä on osasyy palelulle. Verenpaine voi laskea velton sydänlihaksen vuoksi. Kun verisuonet ovat ahtaat, voi diastolinen (alempi) paine olla korkeampi, ja molemmat painearvot ovat lähellä toisiaan. Joillain potilailla molemmat verenpainearvot voivat olla korkeat ja laskevat, kun potilas saa tyroksiinia. Koska verenpaine reagoi eri tavalla eri kilpirauhaspotilailla, on lääkärin oltava varovainen tyroksiinin aloituksessa. Tyroksiini voi nostaa potilaan verenpainetta, mutta toisen verenpaine voi laskea. Joskus verenpainelääkitys on tarpeen ennen kuin tyroksiinihoito voidaan aloittaa, mutta osa potilaista voi lopettaa verenpainelääkityksen myöhemmin. Hoito on siis räätälöitävä potilaskohtaisesti.

Rasva-aineenvaihdunta hidastuu pitkäaikaisessa vajaatoiminnassa, erityisesti haitallisen LDL-kolesterolin määrä nousee ja verisuonten seinämiin kertyy rasvaa. Jatkuessaan pitkään tämä lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin.

Turvotus: Kädet ja jalat voivat turvota. Joskus turvotusta on solisluun yläpuolella, missä normaalisti on kuoppa. Kädet ja käsivarret yhdistävä jänne voi olla jäykkä ja aiheuttaa rannekanavaoireyhtymän, jossa kädet puutuvat ja ovat heikot. Kasvot voivat pöhöttyä ja turvotusta esiintyä silmien alueella.

Iho voi kuivua. Kyky hikoilla vähenee. Kuuma sää ja fyysinen rasitus voi tuntua pahalta, jos ei hikoile. Kuiva iho ja turvotukset jaloissa saattavat altistaa ruusulle. Streptokokki-infektiot jaloissa eivät nekään ole epätavallisia.

Limakalvot: Suun ja sukuelinten limakalvot voivat olla kuivat ja aiheuttaa ongelmia. Nielurisoihin tulee helpommin streptokokkitulehduksia.

Hiukset voivat olla kuivat ja helposti katkeilevat. Kammatessa ja harjatessa voi irrota paljon hiuksia. Hiukset muuttuvat yleensä ohuiksi.

Paino voi nousta kymmenen kiloa tai jopa enemmän lyhyessä ajassa, ja tulleita kiloja on vaikea saada pois. Aineenvaihdunta ja kalorien kulutus on hitaampaa. Lihavuuteen liittyy usein hieman alhaisempi kilpirauhashormonitaso. Liikunnalla ja ruokavaliolla voidaan vaikuttaa kuten diabeteksenkin puhkeamiseen hidastavasti.

Ruokahalu: Vaikka paino nousee, voi ruokahalu vähentyä ja ravinteiden monipuolisuus vähenee. Raudanpuute ja anemia eivät ole harvinaisia.

Kuukautiskierto, seksi ja raskaus. Kuukautiset voivat muuttua runsaiksi, koska kohdunkaulan lihakset veltostuvat. Kuukautisten väli muuttuu pidemmäksi ja ne voivat loppua kokonaan. Seksuaalinen halukkuus vähenee sekä naisilla että miehillä. Raskaaksi tulo vaikeutuu ja raskaudenaikainen keskenmenoriski kasvaa, etenkin jos veressä on kilpirauhasen vasta-aineita.”

(Lähde: http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/asiantuntijoiden-kirjoituksia/132-vajaatoiminnan-oireet-ja-toteaminen-ulla-slama-kilpi-42011.html)

Muita oireita

Elintoimintojen hidastumista
Ihon vaaleutta ja “taikinamaisuutta”
Munuais-, maksa- ja sappikiviä (oliiviöljy ruokavaliossa liuottaa kiviä)
Maksa-arvot huononevat
Maku- ja hajuaistin heikkenemistä
Kipukynnyksen nousemista
Selittämätöntä lihomista tai laihtumista
Diabetestä
Muistin heikentymistä, masennusta, aggressiivisuutta, jatkuvaa väsymystä
Kuulon heikkenemistä
Lihaskramppeja, kipuja
Ääreishermoston toimintahäiriöt
Äänen käheys
Palan tunne kurkussa
Reumaoireet, niveltulehdukset
Jännetuppitulehdukset
Pulssin hidastuminen
Anemia
Ruokahaluttomuus
Käsien, jalkojen, kasvojen ja silmien turvotus
Kielen turpoaminen
Silmien vetistely, kirvely, punoitus, kuivuminen, rähmiminen

(Lähde: http://www.kilpirauhasenvajaatoiminta.fi/)

Jos sinulla on joitakin edellä kuvatuista oireista, mutta kilpirauhasarvosi ovat ”normaalit”, sinulla voi silti olla kilpirauhasen vajaatoiminta. Esimerkiksi endokrinologi tai muu valveutunut lääkäri voi sinulle määrätä kilpirauhaslääkityksen (Thyroxinin) oireittesi perusteella, ei niinkään arvojen, vaikka niistäkin katsotaan, missä suhteessa ne ovat toisiinsa ja ovatko arvot viitteiden ylä- vai alalaidassa. (http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1409453641702?jako=45aaa8f23d31fb52860aa6d04a951ad3&ref=fb-share)

Ja jos Thyroxin ei poista kaikkia oireitasi, on syytä mittauttaa rT3-arvo. Siitä enemmän muilla sivuilla.

Mainokset

2 Comment(s)

  1. Raimp toropainen

    11.10.2016 12.23

    vaikea löytää mikä on oma vaiva



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s