Vaikka mummo oli täyttänyt jo 80 vuotta, hän pyöräillen hoiti asioitaan ja tapasi usein lapsenlapsiaan. Eräänä päivänä mummo näki TV-mainoksen, jossa kehoitettiin tietämään kolesteroliarvonsa. Mummo huolestui. Sydänkuolemahan väijyi ihan oven takana.Mummo hakeutui lääkärin vastaanotolle. Kolesteroli oli koholla. Mummolle aloitettiin kolesterolilääkitys, jonka mummo joka ilta tunnollisesti otti. Parin viikon kuluttua mummo tunsi jaloissaan kipua. Lääkärissä mummosta otettiin lonkkien röntgenkuvat. Niissä havaittiin lievää kulumaa.Mummolle määrättiin tulehduskipulääkettä, joka auttoi pari tuntia. Lääkkeistä mummon vatsa tuli kipeäksi. Seuraavalla lääkärikäynnillä mummolle aloitettiin närästyslääke.

 
Kipu ei kuitenkaan helpottanut. Mummo hakeutui päivystykseen. Siellä diagnosoitiin mummolla olevan ”pehmytkudosreuma”. Hoidoksi aloitettiin kortisonitabletit.Kortisonista tuli sivuvaikutuksena väsymystä. Lihaskipujen vuoksi mummo ei pystynyt enää pyöräilemään. Hän vietti yhä enemmän aikaa asunnossaan. Omaiset veivät mummon lääkäriin. Terveyskeskuksessa diagnosoitiin mummolla masennus, jonka hoidoksi aloitettiin masennuslääke. Sivuvaikutuksena tuli suun kuivumista ja huimausta.Kuukauden kuluttua mummo kävi vanhusneuvolassa laboratoriokokeissa. Mummolla oli sokeriarvot koholla. Mummolle aloitettiin sokeritautilääke. Sairaanhoitaja ei muistanut, että sekä kortisoni-, että kolesterolilääkkeet voivat nostaa sokeriarvoja. Mummoa jännitti tulokset. Verenpaine oli koholla, joten mummolle aloitettiin verenpainelääkkeet.

Lihaskivut jatkuivat. Tulehduskipulääkkeitä meni joka päivä monta tablettia. Kivut häiritsivät myös yöunta. Kolme yötä lähes valvottuaan mummo oli soittanut omaisille epätoivoisena. Omaiset veivät mummon terveyskeskuksen vuodeosastolle, jossa aloitettiin unilääkkeeksi vahva psykoosilääke. Sokerit olivat edelleen koholla, joten mummolla
aloitettiin insuliinipiikki- Kolmen päivän osastohoidon jälkeen horjuva mummo talutettiin osastolta taksiin, joka vei mummon kilometrin päähän kotiinsa.

Kuukauden kuluttua mummo löydettiin asuntonsa lattialta. Hän oli kaatunut yöllisellä vessareissulla ja maannut vuorokauden kykenemättä liikkumaan. Mummolla havaittiin lonkkamurtuma. Kortisonilääkitys oli yhdessä D-vitamiinin puutoksen vuoksi aiheuttanut mummolle osteoporoosin, eli luunhaurastumataudin. Koska mummo oli monisairas, oli lonkkaleikkauksen riskit liian suuret. Mummo otettiin pitkäaikaishoitoon terveyskekuksen vuodeosastolle. Mummo on sielä yhä. Mummon kolesteroliarvot ovat viitearvojen sisällä!

Pyry Suonsivu, lääkäri

P.S. Tämä tarina on fiktiivinen. Se ei perustu kehenkään yksittäiseen potilaaseen ja sitä on tarkoituksella kärjistetty. Valitettavasti se saattaa kuitenkin  valitettavan monen kanssaihmisen kohdalla pitää liiankin hyvin paikkansa.

 
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s