Tämän lähteen mukaan CFS on seurausta mitokondrioiden, solujen energiantuottajien, toimintahäiriöistä. 

Useiden lähteiden mukaan ongelmaa voidaan hoitaa seuraavilla lisäravinteilla:

  • CoQ10 tai ubikinoli/ubikinoni
  • asetyyli-L-karnitiini, joka vie rasvahapot mitokondrioihin (erään lääkärin suositus 500 mg 1-2-3 x päivässä vähitellen nostaen)
  • D-riboosi, joka on ATP-molekyylin raaka-aine
  • magnesium
  • omega 3 -rasvahapot
  • kaikki B-vitamiinit
  • alfalipoeenihappo (ALA)

 

Lääkäri Sinatra suosittelee CFS:ään:

• Koentsyymi Q10: 300–360 mg

• L-karnitiini: 2000–3000 mg

• D-riboosi: 15 g

• Magnesium: 400–800 mg.

(Lähde.)

Ottamalla verikokeen S-5HT (serotoniini), saadaan erään lääkärin mukaan selville jotain karnitiinin tasosta kudoksissa. Jos 5HT on alhainen, kudoksissa on vain vähän karnitiinia. Joillakin 5HT on mittaamattoman alhainen. Monia jo pelkkä karnitiinin nauttaminen on auttanut. Riboosi ja ubikinoni tukevat asiaa.

Tässä kerrotaan, että kohonneet tulehdusta ennustavat tekijät johtavat usein mitokondrio-häiriöihin. MS-taudissa, autismissa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, masennuksessa, skitsofreniassa ja CFS:ssä esiintyy usein immuunijärjestelmän häiriöitä, oksidatiivista stressiä sekä mitokondrio-ongelmia.

Wikipedian mukaan infektio voi olla vaikuttamassa mitokondriosairauksiin. Siispä borrelioosikin voi tehdä niin.

Tässä kerrotaan, että kroonisessa borrelioosissa ja monissa muissa infektiosairauksissa oksidatiivinen stressi tuhoaa mitokondrioiden kalvoja. Seurauksena on kalvojen vuotaminen sekä kyvyttömyys tuottaa energisiä molekyylejä. Kroonisesta borrelioosista kärsivillä potilailla mitokondriot toimivat vain puoliteholla. Se johtaa krooniseen uupumiseen.

Karnitiinin puutetta voi esiintyä monissa taudeissa kuten fibromyalgiassa, CFS:ssä, borrelioosissa, diabeteksessä, Alzheimerin taudissa, dementiassa sekä autismissa. (Lähde.)

Tässäkin suositellaan karnitiinin käyttöä Lymen taudin hoidossa.

Seerumin karnitiini on matala Lymen borrelioosissa.

 

 

 

Mainokset