1. MS-taudin syistä

  • syy tuntematon
  • ei tiedetä, miksi MS kehittyy joillekin, mutta ei toisille. Syyt voivat olla immunologisia, geneettisiä tai ympäristöstä tai infektioista johtuvia.

Immunologiset syyt

MS:ää pidetään autoimmuunisairautena, jossa kehon immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksiaan, tässä tapauksessa aivojen ja selkäytimen hermosolujen jatkeita peittävää ainetta myeliiniä (hermovaippaa) vastaan ja tuhoaa sitä. Myeliini on kuin sähköjohtojen suojakuori. Jos se tuhoutuu, hermorataa myöten kulkeva viesti hidastuu tai estyy. Hermokin voi tuhoutua.

Normaalisti valkosolujen tehtävä osana immuunijärjestelmää on etsiä ja tuhota kaikki elimistöön kuulumaton. Tuntemattomasta syystä MS-taudissa hermovaipalle vahingolliset valkosolut tunkeutuvat verenkierrosta keskushermostoon ja synnyttävät tulehduspesäkkeitä. Tässä tapahtumassa valkosolut ovat tunnistavinaan myeliinissä vieraita rakenteita ja hyökkäävät niitä vastaan.

Immuunijärjestelmän hyökkäys loppuu jonkin ajan kuluttua ja vaurioituneeseen hermoon muodostuu arpikudosta. Arvet näkyvät ns. plakkeina aivojen magneettikuvissa. Taudin nimi multippeliskleroosi eli suomeksi pesäkekovettumatauti viittaa näihin arpeutumiin.

Sitäkin tutkitaan vielä, mitkä immuunijärjestelmän solut ovat vastuussa hyökkäyksestä ja miksi.

Geneettiset syyt

MS:n saannin todennäköisyys on hiemankorkeampi, jos se on lähisukulaisella. Uskotaan, että MS:stä kärsivillä on perintötekijöissään alttius reagoida tiettyihin tuntemattomiin ympäristötekijöihin. Keho reagoi autoimmuunisesti kohdatessaan nämä tekijät.

Ympäristötekijät

MS-tautia esiintyy eniten maissa, jotka ovat kauimpana päiväntasaajalta. Jotkut uskovat tämän johtuvan D-vitamiinin saannista. D-vitamiini auttaa immuunijärjestelmää. Päiväntasaajan lähellä asuvat saavat enemmän auringonvaloa ja heidän kehonsa tuottavat enemmän D-vitamiinia.

Infektiot

Tutkijat miettivät, voisivatko myös virukset ja bakteerit olla MS-taudin syynä. Virusten tiedetään aiheuttavan tulehdusta ja hajottavan myeliiniä. Tällaisia viruksia ja bakteereja voivat olla tuhkarokkovirus, HHV6-herpesvirus, Epstein-Barr-virus ja Borrelia Burgdorferi -bakteeri.

Infektiot (sekä jotkut aivokasvaimet tai verisuonten pienet purkaumat) voivat vaurioittaa aivoveriestettä niin, että esim. aivoihin pääsee liian paljon valkosoluja,  jotka hyökkäävät myeliinin kimppuun (lähde).

MS-potilaiden aivoista on löydetty borrelia-bakteeria sukkulamatojen sisältä. (Myös esim. Alzheimerin taudissa olisi otettava huomioon aivoihin päässeiden mikrobien mahdollisuus. Lähde. Lähde.)

Lapsuuden psykologiset traumat

Tri. Mercola kertoo huomanneensa, että MS-potilailla on melkein aina taustassaan, usein lapsuudessaan, psykologinen trauma, joka on saanut aikaan trauman. Trauma on saanut immuunijärjestelmän romahtamaan ja edesauttanut sairauden syntymistä. (Lähde.)

Myös tässä todetaan vakavan psykologisen trauman (esim. lapsen menetyksen) aiheuttaman stressin lisäävän MS-tautiin sairastumisen riksiä.

Tässä todetaan stressin vaikutus MS-tautiin.

 

Muita riskitekijöitä

Muita riskitekijöitä MS:n saamiseen on sukupuoli, ikä ja rotu. Naiset saavat MS-taudin 2-3 kertaa todennäköisemmin kuin miehet. MS puhkeaa yleensä 20-40 -vuotiaille. Pohjoiseurooppalaisilla on suurin vaara saada MS-tauti.

(Lähde.) (Lähde.) (Lähde.) (Lähde.)

 

2. MS-taudin oireista verrattuna borrelioosin oireisiin

MS-taudin oireita ovat:

  • huimaus
  • kihelmöinti, puutuminen tai tunnottomuus
  • kivut (esim. pistely, polttelu, jomotus tai särky; etenkin hermovauriokipu, jossa itse kipualue on terve kivun lähteen ollessa kipuviestiä kuljettavassa hermossa)
  • impotenssi (erektiohäiriö)
  • lihasoireet (elohiiri, lihasheikkous (voimattomuus), lihasjäykkyys tai vapina)
  • masennus
  • muistihäiriöt
  • nivelkipu (niveloireet)
  • oppimis- tai keskittymisvaikeudet
  • palan tunne kurkussa
  • puhehäiriö
  • silmäoireet (esim. kaksoiskuvat, näön sumeneminen tai kipu)
  • suoliston tai virtsarakon toimintahäiriöt (esim. tiheä virtsaamistarve tai virtsankarkailu)
  • tasapaino- tai koordinaatiovaikeudet
  • väsymys (lähes kaikilla potilailla).

MS-taudissa kognitiivisia häiriöitä on noin puolella ja 10 prosentilla kognitiiviset oireet ovat todella vaikeita. Kognitiivisia toimintoja ovat aivotoiminnot, kuten tarkkaavaisuus, valppaus, puheen tai sanojen tuottaminen ja ymmärtäminen, keskittyminen, huomiokyky, oppiminen ja muisti, suunnitelmallisuus ja ongelmanratkaisukyky.

Yleisimmät ensioireet ovat näköhäiriöt, silmän liikutteluarkuus, silmän seudun kipu ja kasvojen tai raajojen tuntohäiriöt. Muita yleisiä ensioireita ovat:

  • huimaus
  • lihasten heikkous tai jäykkyys
  • raajojen hallinnan ja koordinoinnin vaikeudet (esim. kävely -tai tasapainovaikeudet)
  • ulostamisongelmat
  • virtsaamisvaivat
  • väsymys.

(Lähde.)

Neuroborrelioosin oireita ovat

Varhaisvaiheessa

  • lymfosytaarinen aivokalvontulehdus (lievin oirein)
  • kasvohermohalvaus
  • hermojuurentulehdus
  • radikulaarinen raajakipu
  • tuntohäiriöitä
  • päänsärky 

Myöhäisvaiheessa

  • päänsärkyä
  • kognitiivisia ja psyykkisiä häiriöitä
  • tasapainohäiriöitä
  • epilepsiakohtauksia
  • ataksiaa
  • spastinen parapareesi (pinne torakaalirangan alueella)
  • tetrapareesi (pinne kaularangan alueella)
  • virtsaamishäiriöitä tai vaskulaarisia oireita (verenkiertohäiriö tai aivohalvaus)
  • mono- tai polyneuriittia
  • krooninen ihotulehdus (acrodermatitis chronica atrophicans)
  • tuntohäiriöt.

(Lähde.)

Borrelioosin oireita ovat

Varhaisvaiheessa

  • flunssan kaltainen tauti (kuumetta, viluisuutta, hikoilua, lihassärkyä, uupumusta, pahoinvointia ja nivelkipuja)
  • ihottuma (10%:lla on ympyrän muotoinen tai epämääräisemmän näköinen erythema migrans -ihottuma)
  • Bellin pareesi (kasvohermon halvaus, näkyy toispuoleisena halvauksena)

 Myöhäisvaiheessa

  • päänsärky
  • jäykkä niska
  • herkkyys valolle ja äänille
  • kognitiiviset vaikeudet
  • univaikeudet
  • masennus, ahdistus tai mielialan heittelyt
  • niveltulehdus
  • uupumus
  • vatsakivut, pahoinvointi, ripuli
  • rintakivut, tykytykset
  • kihelmöivät, polttavat tai voimakkaat ja paikkaa vaihtavat kivut

(Lähde.)

MS-taudin ja borrelioosin oireistoissa on samankaltaisuuksia: kipuja, uupumusta, kognitiivisia vaikeuksia, virtsaamisvaikeuksia, tasapainohäiriöitä. 

Syntyy kysymys, ovatko neuroborrelioosi ja MS-tauti sama tauti? Ehkä joissakin tapauksissa. Miten nämä kaksi voidaan erottaa?

 

3. MS-tauti vai neuroborrelioosi?

En tiedä, ovatko käytössä olevat tutkimukset riittävän hyviä asian selvittämiseen. Mutta ainakin tällaiset tutkimukset voivat auttaa:

Selkäydinnäyte

  • igg-oc:n fraktio puhuvat neuroborrelioosin tai MS-taudin tai muun neurologisen taudin olemassaolon puolesta
  • Jos likvorin kemokiini, valkosolut, proteiini tai borrelioosiarvot ovat koholla/positiiviset, löydös viittaa neuroborrelioosiin

Pään MRI

Jos pään MRI:stä löytyy plakkeja, löydös viittaa MS-tautiin.

Lisää MS-taudin diagnosoinnissa käytetyistä neurologisista tutkimuksista löytyy tästä.

Ongelmia neuroborrelioosin diagnosoinnissa

Neuroborrelioosi suljetaan pois oireiden aiheuttajana, jos kemokiini on normaali eikä selkäydinnesteestä löydy borreliabakteeria eivätkä proteiini tai valkosolut ole koholla. Ongelma vaan on siinä, etteivät käytetyt testit tunnista borreliabakteerien kystamuotoja. JKL:n yliopistossa on tekeillä uusi borrelioosikoe, jonka pitäisi tunnistaa myös kystamuotoiset (pyöreät) borreliabakteerit. Toivottavasti se merkitsee todellista läpimurtoa tälläkin saralla.

Onpa niitäkin, jotka väittävät MS:n olevan borrelioosia. (Ks. sivun alaosan tutkimukset.)

 

4. MS-taudin hoidosta

Lääkkeet

MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Sen etenemistä pyritään hidastamaan MS-lääkkeillä, joissa lääkekatto tulee hinnan vuoksi pian täyteen. Niillä pyritään estämään omaa immuunijärjestelmää monistumasta, lamaamaan lymfaa, joka on iso osa puolustusjärjestelmää, pitämään immuunijärjestelmää kiireisenä muualla, muuttamaan immuunijärjestelmää, jottei se tuhoaisi myeliiniä, tai muokkaamaan immuunijärjestelmää. Kunkin lääkkeen kohdalla lukee ”tarkka toiminta tuntematon”.

Biotiinilla, B7-vitamiinilla, on todettu olevan parantavaa tai ainakin taudin pahenemista estävää vaikutusta ensi- ja toissijaisesti paheneviin MS-taudin muotoihin.

Jos MS-taudin on synnyttänyt borreliabakteeri, niin hoitona on käytetty minosykliini-antibioottia, tinidatsolia sekä hydroksiklorokiinia (Oxikloriini) (lähde). Myös neurologian professori Pentti Tienari on kirjoittanut minosykliinin käytöstä MS-taudin hoidossa.

Media kirjoittaa uudesta MS-lääkkeestä, T20:stä. Se on valmistettu kasvista nimeltä Oldenlandia affinis. Montakohan vuotta pitää odottaa, ennen kuin se tulee Suomeen?

Ruokavalio ja lisäravinteet

Ruokavaliolla ja lisäravinnolla on oma merkityksensä. Tri. Tolosen mukaan MS-potilas voisi hyötyä D-vitamiinista, ubikinonista, omega 3-rasvahapoista, melatoniinista, fosfoseriinistä ja berberiinistä. Hän sanoo: ”Ravintolisät eivät paranna tautia, mutta pitävät yllä yleiskuntoa ja lisäävät vastustuskykyä infektiotauteja sekä taudin etenemistä kiihdyttäviä vaiheita (relapseja) vastaan.” (Lähde.)

Ylisuuresta D-vitamiinin käytöstä on tehty tutkimuskin. Lisäksi äidin raskausajan D-vitamiinivaje voi edesauttaa lapsen sairastumista MS-tautiin.

Jos MS-tautia pidetään tulehduksellisena sairautena, on järkevää syödä tulehdusta estäviä ruokia. Paleo-dieetistä kerrotaan tässä ja tulehdusta estävästä tässä.

Vähäkalorisen dieetin on tutkittu vähentävän autoimmuunipotilaiden oireita

Terry Wahlsin menetelmä

Tri. Terry Wahls kertoo toipuneensa MS:stä pyörätuolipotilaaksi työssä käyväksi ja 20-30 km pyöräileväksi funktionaalisen lääketieteen avulla, kun normilääkkeet eivät auttaneet. Jotkut ravintolisät auttoivat jonkun verran, mutta ruokavalio toi muutoksen kolmessa kuukaudessa. Wahlsin kirjaa voi tilata edullisesti tästä vaikka käytettynä. Tässä on hänestä tehty 25 min haastattelu.

Tri. Mercola on tiivistänyt tähän Wahlsin käyttämät lisäravinteet: 

  1. Eläinperäiset omega 3- rasvahapot
  2. Kreatiini
  3. Ubikinoli CoQ10

Yllä olevia käyttämällä Wahlsin tauti alkoi edetä hitaammin. Hän ei kuitenkaan tullut parempaan kuntoon, joten hän jatkoi tutkimuksiaan. Hän alkoi löytää vastauksia funktionaalisesta lääketieteestä. Hän oppi, että myeliini tarvitsee mm seuraavia ravinteita toimiakseen kunnolla

  • B1-vitamiini
  • B9-vitamiini
  • B12-vitamiini
  • Omega 3 -rasvahapot
  • Jodi
  • D-vitamiini on myös välttämätön

Ruokavalio oli tällainen:

  • 7 dl vihreää päivittäin, kuten lehtikaalta, jossa on paljon vitamiineja ja hivenaineita. 
  • 7 dl päivittäin rikkipitoisia vihanneksia (kaaleja, sipuleita, sieniä ja parsaa) 
  • 7 dl päivittäin  värikkäitä vihanneksia, hedelmiä/marjoja, jotka ovat hyviä antioksidanttien lähteitä 
  • villiä kalaa
  • niittylihaa
  • sisäelinten lihaa vitamiinien, hivenaineiden ja ubikinonin saamiseksi 
  • merilevää jodin ja seleenin saamiseksi
  • hapatettuja vihanneksia (esim. hapankaalta)

Ruokavaliosta oli poistettu sokeri, gluteeni, maitotuotteet ja prosessoidut elintarvikkeet. Mahdollisimman paljon syödään raakana.

Myös LDN:stä voi Mercolan mukaan olla MS-potilaille apua, samoin kuin elohopean poistamisesta elimistöstä.

Lisäksi Mercola suosittelee lapsuuden traumojen käsittelemistä. Niihin voi päästä käsiksi esim. näiden työkalujen avulla.

 

 


 

Mainokset